Illat ovat pimeitä.
Välistä se on kauhean masentavaa... :<
Mutta toisinaan... On ihanaa katsella tähtitaivasta unelmien miehen kanssa ja samalla toivoa hiljaa itsekseen että se voisi jatkua näin ikuisesti. Sellainen hiljainen ja rauhallinen paikka, ei ketään missään ja ihan pimeässä vain kuu valaisee korkealla. Sellainen on romanttinen paikka. Mies on silloin söpö, on se muinakin aikoina mutta pimeässä, kuun valossa siinä on jotain taianomaista ja ihanaa.......................... :)
Mies.
Niin ihana sana. Joskus haluaisi ihan upota sellaisiin sinisiin silmiin kun ne katsovat niin suloisesti kynttilänvalossa ja miettivät jotain. Sellainen miettelijäsilme kasvoillaan mies osaa olla suloinen, toki muutkin ilmeet kelpaavat, mutta miettelijäs...hmmmmmm... Ihanan suloinen!
Poika.
Ihana sana sekin! Mies on miehekkäämpi, mutta poikakin kelpaa... =) Poika kuulostaa enemmän kouluikäiseltä pikkupojalta, joka leikkii leikkejään kavereidensa kanssa, kun taas mies... Sen kuullessaan tulee heti mieleen mies joka korjaa kaikenlaista tai on muuten vain kookas tai hyvännäköinen! xD
Poikamies.
Yhdistelmä nimi, joka kuvastaa miestä, joka kuvittelee vielä olevansa poika ja joka haluaa elää vielä vapaata nuoruuttaan pelaamalla PlayStationia ja juomalla sohvan äärellä kaljaa ja katsomalla lätkää tai jalkapalloa. Ihan kuin novellissani "Kännykän matka" luonnehdin tätä urostyyppiä sanatarkasti. Jos ette vielä ole lukeneet sitä, sen löydätte aiemmin kirjoittamistani novelleista! Se on vain huumorilla kirjoitettu mutta silti siinä on paljon asiaakin... =) Lukekaa ihmeessä ja kommentoikaa! Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Kiitos! =)
Sanoista sikseen!
Nyt puhutaankin lopettamisesta! Joskus tuntuu siltä kuin voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon ja tekstiä tulee niin kovaa ettei edes kerkiä kirjoittamaan kaikkea mitä mielessä liikkuu ja toisinaan ei tule mitään päästä! Sellaista se on se elämä mutta nyt minä lopetan vielä kun pystyn ettei tässä mene koko iltaa teilläkään tätä lukiessa! =)
Heippa!
Ja hyvät illan jatkot! ;)