Edellinen englanninkielinen runo oli vain pelkkää runoa. Tietysti pärjään jo omillani (aika hyvin) mutta silti aina joskus tarvitsen pientä tönäisyä tai muuten vain järkevää puhetta, jotten aivan elä ohi onneni. Onneksi on sentään ihmisiä, jotka pitävät vielä huolta toisistaan!
Kiitos siis kaikille niille! <3

PS. Se loppuosa runosta oli tietenkin totta. Ilman rakasta en halua olla... Enkä myöskään pärjäisi ilman Häntä! Kiitos tuesta ja onnesta ja elämästä kanssasi! <3