Katselin tässä tänään, hetki sitten, tietokoneen ruutua ja äkkiä näin pienen tumman hahmon silmäkulmassani. Se oli vikkelä ja ensin luulin sitä mieheni varjoksi mutta se olikin... HIIRI! Hyppäsin salamana ilmaan ja kiljuin ja nousin tuolin päälle. Juuri kun miestä tarvittaisiin, niin missä hän on? Hiiri juoksi pelokkaana tietokoneen taakse ja yritin ravisella konetta, mutta turhaan... Minua hirvitti ja nousin sohvalle ja katselin ympärilleni. Minne se meni? Hiirestä ei näkynyt jälkeäkään. Keräsin rohkeutta ja uskalsin viimein astua taas maan pinnalle ja menin tökkimään lisää tietokonetta, nyt sitten hiiri juoksi sieltä ja suuntasi kulkunsa kohti olohuonetta erään kaapin taakse piiloon. Laitoin valot päälle, kiljuin ja seisoin hiljaa paikallani keskellä huonetta ja tarkkailin silmä tarkkana kaappia, jonne hiiri meni. Samassa, kuin käskystä, kuulin mieheni kolistelevan ulkona ja siinä hän oli... Uljas prinssini saapui minut pelastamaan! Hän kopisti kaappia, hiiri oli siellä edelleen. Hetken kuluttua hiiri vikkelästi livahti eteiseen ja sieltä tuulikaappiin, jossa oli pino kenkiä. Mieheni ravisteli kenkä kerrallaan ja lopulta hiiri löytyikin... Mieheni meinasi päästää sen ulos mutta se kerkesi tulla takaisin eteiseen ja sieltä taas keittiöön ja lopulta apukeittiöön...
Tämä seikkailu ja hiiren takaa-ajo sai meidät tajuamaan sen, että ne pääseekin sieltä keittiön lavuaarin alta sisätiloihin asti! Mieheni lupasi ostaa lisää hiirenkilleröitä hiiriperheen karkoittamiseen. Saas nähdä, miten tämä hiirijahti tästä vielä kehittyy. Olemme tällä hetkellä pyydystäneet jo 4 hiirtä ja ilmeisesti lisää on tulossa!
Hiirijahti terveisin,
hiirikammoinen!